Presidentti Mauno Koiviston muistomerkkikilpailun palkitut teokset
Palkintosija 1
VÄLITTÄJÄ
Kirsi Kaulanen
Muistomerkkiehdotus sijoittuu Pikkuparlamentin puiston läpi kulkevan käytävän molemmin puolin. Sen materiaali, kiillotettu ruostumaton teräs, peilaa ohikulkijan ja teoksen ympäristön osaksi teosta.
lue lisää
Teos asettaa katsojan kahdenlaisen ajatusmaailman väliin. Siten se heijastaa Suomen maantieteellistä asemaa idän ja lännen välissä ja presidentti Mauno Koiviston roolia yhteistyön rakentajana.
Välittäjä tuo uudenlaisen keveämmän näkökulman perinteisiin presidenttimuistomerkkeihin. Tilallisena ja vuorovaikutteisena teoksena se heijastaa tämän päivän nykytaidetta ja tuo kiinnostavan lisän julkisen taiteen kenttään ja kaupunkikuvaan. Se on ainutlaatuinen teos myös kansainvälisessä mittakaavassa.
Valaistus on tärkeä osa teosta. Liikkuva ja tarvittaessa värillinen valo antaa paljon mahdollisuuksia tuoda teoksen veistoksellisia muotoja pimeään vuodenaikaan esiin, sillä kiillotettu teräs heijastaa valoa hyvin.
Muistomerkkiehdotusta edelleen kehitettäessä rakenteiden lujuuteen ja teoksen keveän vaikutelman säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Palkintosija 2
HITAALLA TIELLÄ
Matti Vesanen
Teos ottaa puiston tilaa haltuun neljällä eri elementillä: kävelevää presidentti Mauno Koivistoa esittävällä näköispatsaalla, pronssiportilla, graniittikäytävällä ja pyöreällä suihkulähteellä. Se on perinteisen kuvanveiston ja käsitteellisemmän tilataiteen yhdistelmä, joka toimii hyvin Pikkuparlamentin puistossa.
lue lisää
Pitkä graniittikäytävä puistokäytävän reunassa kuvaa presidentti Koiviston ulkopoliittista matkaa kohti Euroopan unionia, jota symboloi pyöreä suihkulähde. Pronssiportti, jonka läpi presidentti Koivisto on askeltanut, merkitsee taitekohtaa: Euroopan murrosta, kylmän sodan päättymistä ja Suomen päätöstä hakea EU:n jäsenyyttä.
Presidentti Koiviston pronssiin valettu hahmo on taitavasti veistetty. Hänelle luonteenomainen ryhti ja kävelytyyli on onnistuneesti ikuistettu teokseen. Veistos jalankulkijan tasolla ilman jalustaa tuo näköistaiteen tähän päivään ja mahdollistaa kulkemisen presidentin vierellä. Se sopii hyvin presidentti Mauno Koiviston luonteeseen koko kansan presidenttinä ja ensimmäisenä työväenluokkaisena valtionpäämiehenä Suomessa.
Suorakaiteen muotoisessa portissa on veistoksellista jäntevyyttä. Graniittikäytävään on kaiverrettu presidentti Mauno Koiviston nimi. Ilmaisuvoimassa teos jää kuitenkin joidenkin selkeämmin tämän päivän muotokieltä edustavien ehdotusten varjoon, vaikka on puhutteleva ja hyvin presidentti Koiviston uraa heijasteleva.
Palkintosija 3
SILLANRAKENTAJA
Pauno Pohjolainen
Teos tulkitsee presidentti Mauno Koiviston elämäntyötä sillanrakentajana idän ja lännen, yhteiskuntaluokkien sekä työnantajien ja työntekijöiden välillä. Tekijä on halunnut tuoda työssään esille presidentti Mauno Koivistossa arvostamaansa rakentajaa ja puhdetöiden tekijää.
lue lisää
Työn toteuttamistapa on suunniteltu esimerkillisesti ja ympärillä olevan tilan ja puiston kehittämiseen on kiinnitetty ansiokasta huomiota. Teoksesta ja sen ympäristöstä muodostuu hieno tilallinen kokonaisuus, joka lisää puiston yhtenäisyyttä ja liittää sen oivallisesti ympäröiviin rakennuksiin ja kasvillisuuteen.
Olemassaoleva suihkulähde otetaan osaksi teoksen kokonaisuutta, niin että veistossilta kaartaa sen yli, jolloin vesialtaan pienten suihkujen orgaanisuus ja dynaamisuus muodostaa hienon vastinparin veistoksen pysyvyyden ja kulmikkuuden kanssa.
Veistos muodostuu erikokoisista kuutiomaisista metallielementeistä, jotka on liitetty löyhästi yhteen. Siltarakennelman sisään jää aukkoja, jotka antavat ilmavuutta ja kohottavuutta muutoin hieman liian raskaalle ja massiiviselle teokselle.
Tunnustuspalkinnot
FUNDEERAUKSIA
Markus Kåhre
Presidentti Koiviston käyttämä sana fundeeraaminen inspiroi monia kilpailuun osallistujia. Tämä ajattelua, pohdintaa ja miettimistä kuvaava sana on lähtökohtana myös tälle teokselle. Tilallinen veistos avaa katsojalle uusia näkökulmia.
lue lisää
Teos sijoittuu molemmin puolin Pikkuparlamentin puiston läpi kulkevaa käytävää. Teos koostuu korkeista kiillotetuista teräspylväistä, joiden välistä katsojalle avautuu palkkien heijastavissa pinnoissa uusia näkymiä sekä itseensä että ympäristöön. Samalla teos viittaa niihin monimutkaisiin maailmanpoliittisiin tilanteisiin, joissa Koivisto toimi.
Ehdotus kytkeytyy vain löyhästi presidentti Mauno Koivistoon. Se on kuitenkin uudenlainen tulkinta presidenttimuistomerkistä. Vuorovaikutteinen teos ottaa alueen haltuun laajasti ja rohkaisee katsojaa liikkumaan puistossa. Muistomerkin avaamat näkymät vaihtuvat eri vuorokauden aikoina, eri vuodenaikoina ja eri valo- ja sääolosuhteissa.
SANAT
Nestori Syrjälä
Sanat-teos koostuu useista elementeistä: Kivistä, altaasta ja vedestä, joka nousee ja laskee muutaman kerran päivässä. Nimensä mukaisesti Sanat-teoksen keskeinen elementti on sanat, joita on kaiverrettu pyöreähköihin punagraniittisiin kiviin.
lue lisää
Teokseen valitut sanat ovat sellaisia, joita presidentti Koivisto käytti usein ja jotka kuvaavat hänen ajatteluaan. Kieli oli presidentti Koiviston ajattelun ja yhteiskunnallisen toiminnan keskeisin väline.
Näennäisesti vaatimaton ja minimalistinen teos poikkeaa tavanomaisista julkisista monumenteista helposti lähestyttävänä ja interaktiivisena. Teoksen kokija voi etsiä kivien joukosta kaiverretun kiven ja ottaa sellaisen muistoksi. Näin teos laajenee tavanomaisia muistomerkkejä suuremmaksi kokonaisuudeksi.
Teoksen reunukseen tulee presidentti Mauno Koiviston nimi. Visuaalisesti teos on kaunis ja sijoittuu luontevasti ympäristöön. Allas kivineen luo oivallisen tilan pysähtyä pohtimaan sanojen merkityksiä.
Teoksen haasteita ovat sen rajallinen elinkaari, huollettavuus ja toimivuus eri vuodenaikoina.
SATAMAJÄTKÄ (FUNDEERAAMASSA)
Anssi Pulkkinen
Teos edustaa nykyaikaista muistomerkkitaidetta ja on kunnianosoitus presidentti Koiviston ajattelulle. Sen yhtenä lähtökohtana on ollut presidentti Mauno Koiviston satamatyön vuodet. Monumentaalinen veistos koostuu toisiinsa kietoutuvista ristikoista, jotka muistuttavat sataman nostokurkia.
lue lisää
Teoksen moniulotteinen muoto viittaa siihen monimutkaiseen ympäristöön, jossa valtiomies ja poliitikko toimii. Teos on kevyt ja vakaa, ilmava ja järeä. Verkkomainen muoto tuo teokseen liikettä ja viittaa digitaaliseen taiteeseen. Arvokkuutta teokseen tuovat mittasuhteet ja väriltään lämmin, kiillotettu pronssipinta. Teoksessa fundeeraaminen kuvataan aktiivisena ja ratkaisuja etsivänä toimintana.
Teos ei ota parhaalla mahdollisella tavalla tilaa haltuun. Siitä voi kuitenkin löytää oivallista huumoria: Ajatus ikään kuin lähtee lentoon irtautuen solmumaisesta vyyhdistä. Teos käy myös kiinnostavaa vuoropuhelua Pikkuparlamentin arkkitehtuurin kanssa.
Yleisarviointi
Kilpailu oli taiteellisesti korkeatasoinen. Hyväksyttyjä ehdotuksia saapui 110. Teosten monipuolisuus kertoo tämän päivän taiteen rikkaudesta ja kilpailun palkintolautakunta piti tärkeänä, että presidentti Mauno Koiviston muistomerkki edistää veisto- ja tilataidetta.
Kilpailuun saapuneiden töiden moninaisuus, henkilökohtaisuus ja monessa työssä arkipäiväisyyteen liittyvä aihemaailma kertovat presidentti Mauno Koiviston henkilökohtaisesta merkityksestä suomalaisille taiteilijoille ja heidän tulkinnastaan tästä aiheesta.
Joissakin kilpailutöissä ymmärrettiin hyvin kilpailun mahdollisuus muuttaa Pikkuparlamentin puistoa laajemminkin. Näin muistomerkkiteos voisi koostua myös tilallisista ja paikkaan levittäytyvistä elementeistä. Suurin osa töistä jätti kuitenkin esinemäisyydessään tämän mahdollisuuden taiteellisesti hyödyntämättä.
Parhaissa ehdotuksissa muistomerkkiteos muodostaa tilan tai tilasarjan, jossa teoksen näkeminen kaukaa, sen lähestyminen ja jopa sen lävitse kulkeminen synnyttävät harkittuja kokemuksia.
Kilpailussa oli myös ehdotuksia, jotka ottavat taiteen ajallisen ja vuorovaikutteisen ulottuvuuden huomioon oivaltavalla tavalla. Monissa ehdotuksissa heijastuvat vaikeudet presidenttimuistomerkkien tradition uudistamisessa.
Palkintolautakunta ei halunnut arvottaa keskenään erilaisia taidesuuntauksia, tyylejä tai taiteellisen ilmaisun tapoja. Tästä syystä kilpailussa päätettiin palkita hyvin erilaisia kilpailutöitä.
Palkintolautakunta halusi tunnustuspalkinnoilla nostaa esiin uudenlaisia lähestymistapoja muistomerkkitaiteen uudistamiseksi.